Suomen Keskusshakkiliitto r.y:n säännöt
1. Yhdistyksen nimi on Suomen Keskusshakkiliitto - Finlands Centralschackförbund r.y. Yhdistys on suomenja
ruotsinkielinen. Yhdistyksen toiminta käsittää koko maan. Sen kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistystä
nimitetään näissä säännöissä liitoksi.
Tarkoitus ja toiminta
2. Liiton tarkoituksena on edistää shakinharrastusta sen kaikissa muodoissa erityisesti ottaen huomioon
shakin soveltuvuus nuorison ja erityisryhmien harrastukseksi.
Liiton toiminnan perustana ovat eettiset arvot ja reilun pelin periaatteet.
Suomen Liikunta ja Urheilun jäsenjärjestönä liitto sitoutuu noudattamaan SLU:n vahvistamia eettisiä
periaatteita.
Samoin liitto sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevia antidopingsääntöjä.
Liitto toimii suomalaisten shakkikerhojen ja shakinharrastajien yhdyssiteenä, pyrkii laajentamaan shakin
harrastuspohjaa ja järjestämään ja tukemaan erityisesti nuorisoon kohdistuvaa shakinopetusta. Liitto myös
järjestää tai antaa järjestettäväksi koko maata koskevia mestaruuskilpailuja. ja harjoittaa shakin
valistustoimintaa.
Liitto vastaa Suomen kansainvälisistä shakkisuhteista Kansainväliseen shakkiliittoon, muihin kansainvälisiin
shakkijärjestöihin ja muiden maiden shakkiliittoihin.
Toimintaansa varten liitto on oikeutettu:
a) hankkimaan ja omistamaan kiinteätä omaisuutta,
b) vastaanottamaan lahjoituksia ja testamentteja,
c) järjestämään arpajaisia, myyjäisiä ja erilaisia maksullisia juhlatilaisuuksia,
d) harjoittamaan shakkitarvikkeiden ja -kirjallisuuden valmistamista, julkaisua ja kauppaa, sekä
e) harjoittamaan ravintola- ja majoitusliikettä.
Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai välittömän taloudellisen ansion hankkiminen jäsenilleen. Tarvittaesssa
liitto hankkii toimintaansa varten asianomaisen luvan.
Jäsenet
3. Liiton jäseneksi voi liiton hallitus hakemuksesta hyväksyä
a) varsinaiseksi jäseneksi henkilöjäsenyyteen perustuvan rekisteröidyn yhdistyksen, jonka
tarkoituksena on omalla toimialueellaan edistää shakinharrastusta. Liiton varsinaiseksi jäseneksi
voidaan myös ottaa varsinaiseen henkilöjäsenyyteen perustuva rekisteröity urheiluseura, jonka
ohjelmaan shakki kuuluu.
b) yhteisöjäseneksi rekisteröidyn valtakunnallisen shakkijärjestön,
c) kannattavaksi jäseneksi hyvämaineisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön.
Liiton kokous voi kutsua
d) kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on osoittanut erityistä harrastusta liittoa
ja sen pyrkimyksiä kohtaan, tai joka on muuten erityisesti ansioitunut shakin alalla.
Jäsenluettelot
4. Jäsenyhdistysten, jotka on mainittu 3. pykälän a)- ja b)-kohdissa, tulee lähettää liitolle vuosittain edellisen
vuoden lopun tilanteen mukainen jäsenluettelonsa.
Jäsenmaksut ja liittymismaksu
5. Varsinaisen jäsenen on suoritettava liitolle vuosittain jäsenmääränsä mukaan määräytyvä jäsenmaksu.
Yhteisöjäsenen on suoritettava liitolle vuosittain yhteisöjäsenmaksu ja kannattavan jäsenen
kannatusjäsenmaksu. Jäsenmaksujen suuruuden, kannattavan jäsenen osalta kuitenkin ainoastaan
vähimmäismäärän suuruuden, vahvistaa liiton syyskokous. Jäsenmaksu on suoritettava liitolle
toimintavuoden maaliskuun 31. päivään mennessä.
Liiton jäseneksi 3. pykälän a)- ja b)-kohtien mukaan hyväksyttävän uuden jäsenen tulee maksaa liiton
syyskokouksen vahvistama liittymismaksu.
Liittokokousedustajat
6. Liiton kokouksissa käyttävät äänivaltaa varsinaiset jäsenet ja yhteisöjäsenet sääntöjensä mukaisesti
valittujen edustajiensa kautta. Liittokokousedustaja voi käyttää kokouksessa vain yhteensä enintään viittä (5)
ääntä.
Varsinaisella jäsenellä on yksi ääni edellisen vuoden jäsenluettelonsa jokaista alkavaa
kolmeakymmentä (30) jäsentään kohden. Varsinainen jäsen voi liiton äänestyksessä käyttää kuitenkin
enintään viittä (5) ääntä. Äänimäärässä otetaan huomioon vain yhdistyksen liitolle lähetettyyn jäsenluetteloon
merkityt jäsenet, joiden osalta on suoritettu liiton kokouksen vahvistamat jäsenmaksut.
Pykälän 3 b)-kohdassa tarkoitetulla yhteisöjäsenellä, joka on suorittanut liiton kokouksen vahvistaman
jäsenmaksun, on kaksi (2) ääntä.
Kannattavalla jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta.
Kokoukset
7. Vuosittain pidetään kaksi varsinaista liiton kokousta, kevätkokous huhtikuun loppuun mennessä ja
syyskokous joulukuun loppuun mennessä.
Ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus harkitsee tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi viidesosa
(1/5) 3 pykälän a)- ja b)-kohdissa mainituista jäsenyhdistyksistä vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten.
Hallitus kutsuu liiton kokouksen koolle vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta 12 pykälässä määrätyllä
tavalla. Kutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäviksi. Jäsenet voivat tehdä
hallitukselle esityksiä kokouksessa käsiteltävistä asioista. Tällaisen esityksen on saavuttava kirjallisena
hallitukselle viimeistään helmikuun loppuun mennessä, mikäli se on tarkoitettu käsiteltäväksi
kevätkokouksessa ja viimeistään elokuun loppuun mennessä, mikäli se on tarkoitettu käsiteltäväksi syyskokouksessa.
Liittokokousasiat
8. Liiton kokouksen avaa liiton puheenjohtaja, hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja tai kummankin
ollessa estyneenä vanhin läsnäoleva hallituksen jäsen.
Liiton kokouksessa käsiteltäviä ovat seuraavat asiat:
1) kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja kahden (2) ääntenlaskijan
valinta,
2) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3) kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen,
4) muut kokouskutsussa esitetyt asiat.
Kevätkokouksessa:
5) hallituksen toiminta- ja tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta,
6) kertomus kuluneen kalenterivuoden tilintarkastuksesta ja hallituksen sen johdosta antama lausunto,
7) kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
Syyskokouksessa:
8) hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä tulo- ja menoarvio seuraavaa kalenterivuotta
varten, minkä yhteydessä päätetään jäsen- ja liittymismaksuista,
9) kysymys hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista,
10) liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja neljän (4) hallituksen jäsenen valinta joka toinen vuosi
ja neljän (4) hallituksen jäsenen valinta joka toinen vuosi ottaen huomioon, että puheenjohtajan,
varapuheenjohtajan ja kahdeksan (8) hallituksen jäsenen toimintakausi on kaksi (2) vuotta.
Ensimmäisellä kerralla valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä (4) hallituksen jäsentä
kahdeksi (2) vuodeksi ja neljä hallituksen jäsentä yhdeksi (1) vuodeksi. Erovuoroinen voidaan valita
uudelleen.
11) kahden (2) tilintarkastajan, joista toisen tulee mikäli mahdollista olla Keskuskauppakamarin
hyväksymä (KHT tai HTM) ja heidän varamiestensä vaali seuraavaa kalenterivuotta varten.
Äänestyskäytäntö
9. Äänestys on liiton kokouksissa avoin. Jos pyydetään suljettua äänestystä, on sellainen toimitettava.
Liiton hallitus
10. Liittoa edustaa hallitus, joka johtaa liiton toimintaa yhdistyslain, näiden sääntöjen ja liiton kokousten
päätöksien mukaisesti, nimeää tarvittavat toimihenkilöt, ottaa ja erottaa tarvittaessa liiton toiminnanjohtajan,
sihteerin, taloudenhoitajan ja muut toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän toimenkuvansa ja palkkauksensa.
Hallitukseen kuuluu:
? - puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi,
? - varapuheenjohtaja ja
? - kahdeksan (8) jäsentä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on
päätösvaltainen kun vähintään kuusi (6) jäsentä, joista aiankin yhden on oltava puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja, on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen kokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat, ja joka tarkistetaan
hallituksen seuraavassa kokouksessa.
Hallitus voi päättää jäsenen sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta, sarjapaikan tai kilpailuoikeuden
menettämisestä, sakosta tai varoituksesta. Lisäksi hallitus voi evätä jäseneltä äänioikeuden liiton
kokouksessa, jos jäsen ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja maksujaan säännöissä mainittuun
päivämäärään mennessä. Hallitus voi myös päättää jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista
kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä
menetellyt eettisten arvojen tai reilun pelin periaatteiden vastaisesti.
Tilit ja tilintarkastus
11. Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja toimintakertomus on jätettävä tilintarkastajille 15.
maaliskuuta mennessä.
Tilintarkastajien tulee jättää hallitukselle kevätkokoukselle osoitettu hallinto- ja tilintarkastuskertomus 31.
maaliskuuta mennessä.
Kokouskutsut
12. Kokouskutsut ja tärkeät tiedonannot toimitetaan jäsenille kirjeitse.
Liiton nimen kirjoittaminen
13. Liiton nimen kirjoittaa liiton puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä yhden hallituksen jäsenen
kanssa.
Liiton nimen voi kirjoittaa yksin liiton henkilö, jonka hallitus siihen määrää.
Jäsenyydestä erottaminen
14. Liiton kokous voi erottaa liitosta 3 pykälässä tarkoitetun jäsenen, joka toimii liiton periaatteita tai sääntöjä
vastaan, tai toiminnallaan huomattavasti vahingoittaa liittoa. Ennen asian ratkaisua on erotettavalle varattava
tilaisuus tulla kuulluksi.
Sääntöjen muuttaminen
15. Näiden sääntöjen muuttamiseen tai liiton purkamiseen vaaditaan vähintään kolmeneljäsosaa (3/4)
annetusta äänimäärästä kahdessa, vähintään kuukauden välein pidettävässä, liiton kokouksessa.
Jos liitto purkautuu, luovutetaan sen omaisuus tarkoitukseen, joka lähinnä vastaa liiton tarkoitusta.
