Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

www-linkit ja omat linkkilistat.

Re: Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

UNREAD_POSTKirjoittaja Schacker » Ke Elo 30, 2017 6:07 pm

Ilahduttaa suuresti, että kaiken blixtikeskeisyyden keskellä on virinnyt hieno keskustelu tärkeästä asiasta, (nuoriso)valmennuksesta. Kiitos hyvistä näkökulmista kaikille keskustelijoille, myös Jarille!
En itse ole valmentaja, mutta "ex-junnushakki-inspiraattorifaijan" ominaisuudessa minulla on muutamia kommentteja. Nähdäkseni tärkein nuoren aloittelijan ohjaajan ominaisuus on kyky inspiroida, sytyttää kipinä ja saada se säilymään. Se onnistuu yleensä parhaiten kasvotusten.
En näe mitään järkeä jakaa liiton junnuvalmennusstipendejä esim. 10-vuotiaille alle 1700-seloisille tai 14-vuotiaille alle 2000-seloisille. Stipendit kohdennettakoot todellisille lupauksille (Keinänen, Virtanen, ehkä Hallman), jotka jo ovat osoittaneet ottavansa lajin tosissaan ja satsaavansa siihen. Stipendinsaajat sitten itse päättäkööt mihin stipendinsä käyttävät, valmennukseen vai johonkin muuhun shakkiuraa edistävään. Tämä tosin saattaa näkyä valmentajien toimeentulossa, mutta pelaajahan on pääasia ja shakissa voi nykyään kehittyä eri tavoin, se on yksilöllistä. Nykyinen stipendisysteemi on (netti)valmennus-, eikä pelaajakeskeistä. Kerhot voivat sitten mielellään kannustaa omia junnujaan pienillä kannustuspalkinnoilla.

Olen itse nähnyt, kuinka sinänsä ammattitaidolla tehty nettivalmennussessio on viidessä minuutissa tappanut kaiken inspiraation ja vaivuttanut pelaamisesta innostuneen junnun lähes unten maille. Ei silti, ainoa kerta (tietääkseni, mnouro voi koulukerhon vetäjänä olla eri mieltä) kun samainen junnu jostain valmennuksesta oli innostunut, oli muistaakseni Ilkka Norrin ja Michael Wianderin muutama vuosi sitten masinoima Suomi-Ruotsi junnumaaottelu Naantalissa. Siellä aivan loistava ruotsalaisvalmentaja Luis Couso veti osallistavan session, jota höysti humoristisilla anekdooteilla shakin historiasta ja junnut olivat innoissaan. Eikä maksanut mitään osallistujille, jollen väärin muista. Tällaista lisää! Ehkä Suomestakin löytyy vastaavia persoonallisuuksia, en tiedä. Moisen tunnelman luominen nettivalmennuksessa ei onnistu. Toisaalta, toisille nettivalmennus varmasti sopii vallan loistavasti.

Kiinnostaa myös kuulla teidän valmentajien näkemyksiä esim. alle 10-vuotiaiden, tai miksei junnujen ylipäätään, opastamisesta. Kun valmentajan onnistumista mitataan Selojen kehityksellä, eikö ole riski, että valmentamisesta tulee liian tuloskeskeistä kokonaisvaltaisen oppimisen sijaan? Houkutus opettaa ansoja tai "seiftejä" systeemejä kasvaa. Kartetaanko (ehkä alitajuisesti) rohkeita, riskaabeleita, mutta pitemmän päälle dynaamisuudessaan opettavaisimpia avauksia? Eikö nuorena (ja miksei vanhanakin) juuri pidä pelata rohkeasti ja oppia paitsi voittamaan, myös häviämään? Joskus nappulakisoja tai nuorten SM:iä seuranneena tuntuu, että tasapeliherkkyys, varsinkin kärkipöydillä, on välillä hälyttävän suurta. Ehkä olen väärässä.

Kristian Aura
Schacker
 
Viestit: 26
Liittynyt: La Tammi 16, 2016 12:28 pm

Re: Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

UNREAD_POSTKirjoittaja Jari Järvenpää » To Elo 31, 2017 11:41 am

Schacker kirjoitti:Ilahduttaa suuresti, että kaiken blixtikeskeisyyden keskellä on virinnyt hieno keskustelu tärkeästä asiasta, (nuoriso)valmennuksesta. Kiitos hyvistä näkökulmista kaikille keskustelijoille, myös Jarille!
En itse ole valmentaja, mutta "ex-junnushakki-inspiraattorifaijan" ominaisuudessa minulla on muutamia kommentteja. Nähdäkseni tärkein nuoren aloittelijan ohjaajan ominaisuus on kyky inspiroida, sytyttää kipinä ja saada se säilymään. Se onnistuu yleensä parhaiten kasvotusten.
En näe mitään järkeä jakaa liiton junnuvalmennusstipendejä esim. 10-vuotiaille alle 1700-seloisille tai 14-vuotiaille alle 2000-seloisille. Stipendit kohdennettakoot todellisille lupauksille (Keinänen, Virtanen, ehkä Hallman), jotka jo ovat osoittaneet ottavansa lajin tosissaan ja satsaavansa siihen. Stipendinsaajat sitten itse päättäkööt mihin stipendinsä käyttävät, valmennukseen vai johonkin muuhun shakkiuraa edistävään. Tämä tosin saattaa näkyä valmentajien toimeentulossa, mutta pelaajahan on pääasia ja shakissa voi nykyään kehittyä eri tavoin, se on yksilöllistä. Nykyinen stipendisysteemi on (netti)valmennus-, eikä pelaajakeskeistä. Kerhot voivat sitten mielellään kannustaa omia junnujaan pienillä kannustuspalkinnoilla.

Olen itse nähnyt, kuinka sinänsä ammattitaidolla tehty nettivalmennussessio on viidessä minuutissa tappanut kaiken inspiraation ja vaivuttanut pelaamisesta innostuneen junnun lähes unten maille. Ei silti, ainoa kerta (tietääkseni, mnouro voi koulukerhon vetäjänä olla eri mieltä) kun samainen junnu jostain valmennuksesta oli innostunut, oli muistaakseni Ilkka Norrin ja Michael Wianderin muutama vuosi sitten masinoima Suomi-Ruotsi junnumaaottelu Naantalissa. Siellä aivan loistava ruotsalaisvalmentaja Luis Couso veti osallistavan session, jota höysti humoristisilla anekdooteilla shakin historiasta ja junnut olivat innoissaan. Eikä maksanut mitään osallistujille, jollen väärin muista. Tällaista lisää! Ehkä Suomestakin löytyy vastaavia persoonallisuuksia, en tiedä. Moisen tunnelman luominen nettivalmennuksessa ei onnistu. Toisaalta, toisille nettivalmennus varmasti sopii vallan loistavasti.

Kiinnostaa myös kuulla teidän valmentajien näkemyksiä esim. alle 10-vuotiaiden, tai miksei junnujen ylipäätään, opastamisesta. Kun valmentajan onnistumista mitataan Selojen kehityksellä, eikö ole riski, että valmentamisesta tulee liian tuloskeskeistä kokonaisvaltaisen oppimisen sijaan? Houkutus opettaa ansoja tai "seiftejä" systeemejä kasvaa. Kartetaanko (ehkä alitajuisesti) rohkeita, riskaabeleita, mutta pitemmän päälle dynaamisuudessaan opettavaisimpia avauksia? Eikö nuorena (ja miksei vanhanakin) juuri pidä pelata rohkeasti ja oppia paitsi voittamaan, myös häviämään? Joskus nappulakisoja tai nuorten SM:iä seuranneena tuntuu, että tasapeliherkkyys, varsinkin kärkipöydillä, on välillä hälyttävän suurta. Ehkä olen väärässä.

Kristian Aura


Hyviä kommentteja kirjoitit Kristian!

10-vuotiaille alle 1700-seloisille tai 14-vuotiaille alle 2000-seloisille antaisin kuitenkin stipendejä, jos esim. vertaa Teemu Virtaseen, joka taisi täyttää 18-vuotta suunnilleen SM-turnauksen aikoina. Tarkoitan tällä sitä, että 10-vuotias alle 1700-seloinen ja 14-vuotias alle 2000-seloinen käsittääkseni kerkiäisi hyvin saavuttamaan n. 2300-tason kuten Teemu. Ja lisäksi Suomessa muutenkin kehittyminen shakissa on hitaampaa kuin monessa muussa maassa. Joku voi aloittaa melko myöhään shakin pelaaminen, mutta silti opetuksen myötä kehittyä korkealle. Esim. jos aloittaisi vasta 9-10 -vuotiaana, vaikka tämä nyt ehkä ei ole Suomen mittakaavassa myöhään. Myöhään ehkä, jos tavoittelee 2600 tai peräti 2700-tasoa.

Muista asioista oonkin enemmän samaa mieltä. On totta mm. että selonousuhakuisuus voi aiheuttaa ongelmia opettajan opetuksen sisällössä. Avaukset tulisi olla sopivan kamppailullisia, mutta toki voi pelailla samaan aikaa vähän erilaisia systeemejä: tasapeliherkempiä ja kamppailullisempia. Kovin monia avauksia ei tietenkään ole järkeä tuputtaa. Pidän omaa lemppariavaustani Caro Kannia melko sopivana nuoremmillekin. Ja myöskin Karttusen hallitsema ranskalainenkin sopii opetettavaksi.
Jari Järvenpää
 
Viestit: 578
Liittynyt: Pe Loka 08, 2010 11:45 am

Re: Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

UNREAD_POSTKirjoittaja ymjouhki » To Elo 31, 2017 3:47 pm

Hei,
Yksi kommentti vielä keskusteluun valmentamisesta shakissa (kun vinkkejä nuorten opastamisesta kaivattiin).
Valmentajan yksi tärkeä tehtävä on ohjata oppilaan itseopiskelua. Neuvoa, miten shakkia opiskellaan ja mitä kirjoja kannattaa lukea. Itsenäinen harjoittelu on kuitenkin useimmiten se yleisin harjoittelumuoto. Itse muistan, että esimerkiksi Nimzowitschin My System, Euwen The Middlegame I ja II sekä Finen Basic chess endings olivat hyvin opettavaisia kirjoja, joita nuorena opiskelin itsenäisesti, mutta joita en ehkä olisi itse hoksannut etsiä käsiini. Nykyisin shakkikirjallisuutta on niin paljon, että em. esimerkkien lisäksi löytyy paljon hyviä vaihtoehtoja.
Yrjö M. Jouhki
ymjouhki
 
Viestit: 1
Liittynyt: Ke Tammi 12, 2011 2:21 pm

Re: Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

UNREAD_POSTKirjoittaja Risto Tuominen » To Elo 31, 2017 4:27 pm

ymjouhki kirjoitti:Hei,
Yksi kommentti vielä keskusteluun valmentamisesta shakissa (kun vinkkejä nuorten opastamisesta kaivattiin).
Valmentajan yksi tärkeä tehtävä on ohjata oppilaan itseopiskelua. Neuvoa, miten shakkia opiskellaan ja mitä kirjoja kannattaa lukea. Itsenäinen harjoittelu on kuitenkin useimmiten se yleisin harjoittelumuoto. Itse muistan, että esimerkiksi Nimzowitschin My System, Euwen The Middlegame I ja II sekä Finen Basic chess endings olivat hyvin opettavaisia kirjoja, joita nuorena opiskelin itsenäisesti, mutta joita en ehkä olisi itse hoksannut etsiä käsiini. Nykyisin shakkikirjallisuutta on niin paljon, että em. esimerkkien lisäksi löytyy paljon hyviä vaihtoehtoja.
Yrjö M. Jouhki


Shakki aloitetaaan nykyisin useimmiten jo niin nuorena, että kykyjä eikä haluja itseopiskeluun ei aluksi ole. Opetuksessa on päästy jo hyvin pitkälle siinä vaiheessa kun lapsi/nuori haluaa opiskella itsenäisesti. Itseopiskelu on nähdäkseni kuitenkin lähes välttämätöntä jos halutaan kehittyä vaikka mestaritasolle. Menestynyt intialainen shakkiopettaja R.B. Ramesh sanoi hyvin, että lapsi on ensin opetettava rakastamaan shakkia, jotta hän on valmis työntekoon jota huipulle pääsemiseen vaaditaan.
Risto Tuominen
 
Viestit: 140
Liittynyt: Ke Syys 22, 2010 11:07 pm

Re: Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

UNREAD_POSTKirjoittaja Schacker » To Elo 31, 2017 5:01 pm

Jari J kirjoitti:
Schacker kirjoitti:Ilahduttaa suuresti, että kaiken blixtikeskeisyyden keskellä on virinnyt hieno keskustelu tärkeästä asiasta, (nuoriso)valmennuksesta. Kiitos hyvistä näkökulmista kaikille keskustelijoille, myös Jarille!
En itse ole valmentaja, mutta "ex-junnushakki-inspiraattorifaijan" ominaisuudessa minulla on muutamia kommentteja. Nähdäkseni tärkein nuoren aloittelijan ohjaajan ominaisuus on kyky inspiroida, sytyttää kipinä ja saada se säilymään. Se onnistuu yleensä parhaiten kasvotusten.
En näe mitään järkeä jakaa liiton junnuvalmennusstipendejä esim. 10-vuotiaille alle 1700-seloisille tai 14-vuotiaille alle 2000-seloisille. Stipendit kohdennettakoot todellisille lupauksille (Keinänen, Virtanen, ehkä Hallman), jotka jo ovat osoittaneet ottavansa lajin tosissaan ja satsaavansa siihen. Stipendinsaajat sitten itse päättäkööt mihin stipendinsä käyttävät, valmennukseen vai johonkin muuhun shakkiuraa edistävään. Tämä tosin saattaa näkyä valmentajien toimeentulossa, mutta pelaajahan on pääasia ja shakissa voi nykyään kehittyä eri tavoin, se on yksilöllistä. Nykyinen stipendisysteemi on (netti)valmennus-, eikä pelaajakeskeistä. Kerhot voivat sitten mielellään kannustaa omia junnujaan pienillä kannustuspalkinnoilla.

Olen itse nähnyt, kuinka sinänsä ammattitaidolla tehty nettivalmennussessio on viidessä minuutissa tappanut kaiken inspiraation ja vaivuttanut pelaamisesta innostuneen junnun lähes unten maille. Ei silti, ainoa kerta (tietääkseni, mnouro voi koulukerhon vetäjänä olla eri mieltä) kun samainen junnu jostain valmennuksesta oli innostunut, oli muistaakseni Ilkka Norrin ja Michael Wianderin muutama vuosi sitten masinoima Suomi-Ruotsi junnumaaottelu Naantalissa. Siellä aivan loistava ruotsalaisvalmentaja Luis Couso veti osallistavan session, jota höysti humoristisilla anekdooteilla shakin historiasta ja junnut olivat innoissaan. Eikä maksanut mitään osallistujille, jollen väärin muista. Tällaista lisää! Ehkä Suomestakin löytyy vastaavia persoonallisuuksia, en tiedä. Moisen tunnelman luominen nettivalmennuksessa ei onnistu. Toisaalta, toisille nettivalmennus varmasti sopii vallan loistavasti.

Kiinnostaa myös kuulla teidän valmentajien näkemyksiä esim. alle 10-vuotiaiden, tai miksei junnujen ylipäätään, opastamisesta. Kun valmentajan onnistumista mitataan Selojen kehityksellä, eikö ole riski, että valmentamisesta tulee liian tuloskeskeistä kokonaisvaltaisen oppimisen sijaan? Houkutus opettaa ansoja tai "seiftejä" systeemejä kasvaa. Kartetaanko (ehkä alitajuisesti) rohkeita, riskaabeleita, mutta pitemmän päälle dynaamisuudessaan opettavaisimpia avauksia? Eikö nuorena (ja miksei vanhanakin) juuri pidä pelata rohkeasti ja oppia paitsi voittamaan, myös häviämään? Joskus nappulakisoja tai nuorten SM:iä seuranneena tuntuu, että tasapeliherkkyys, varsinkin kärkipöydillä, on välillä hälyttävän suurta. Ehkä olen väärässä.

Kristian Aura


Hyviä kommentteja kirjoitit Kristian!

10-vuotiaille alle 1700-seloisille tai 14-vuotiaille alle 2000-seloisille antaisin kuitenkin stipendejä, jos esim. vertaa Teemu Virtaseen, joka taisi täyttää 18-vuotta suunnilleen SM-turnauksen aikoina. Tarkoitan tällä sitä, että 10-vuotias alle 1700-seloinen ja 14-vuotias alle 2000-seloinen käsittääkseni kerkiäisi hyvin saavuttamaan n. 2300-tason kuten Teemu. Ja lisäksi Suomessa muutenkin kehittyminen shakissa on hitaampaa kuin monessa muussa maassa. Joku voi aloittaa melko myöhään shakin pelaaminen, mutta silti opetuksen myötä kehittyä korkealle. Esim. jos aloittaisi vasta 9-10 -vuotiaana, vaikka tämä nyt ehkä ei ole Suomen mittakaavassa myöhään. Myöhään ehkä, jos tavoittelee 2600 tai peräti 2700-tasoa.

Muista asioista oonkin enemmän samaa mieltä. On totta mm. että selonousuhakuisuus voi aiheuttaa ongelmia opettajan opetuksen sisällössä. Avaukset tulisi olla sopivan kamppailullisia, mutta toki voi pelailla samaan aikaa vähän erilaisia systeemejä: tasapeliherkempiä ja kamppailullisempia. Kovin monia avauksia ei tietenkään ole järkeä tuputtaa. Pidän omaa lemppariavaustani Caro Kannia melko sopivana nuoremmillekin. Ja myöskin Karttusen hallitsema ranskalainenkin sopii opetettavaksi.


Juu, ei siitä ole kysymys etteikö näistä ikä- ja seloluokista voisi ponnistaa vaikka suurmestariksi. On eri asia kannattaako vielä siinä vaiheessa shakkiliiton stipendejä kohdentaa sinne, tyyliin kymmenelle aktiivisimmalle tietyn maksullisen nettivalmennuksen käyttäjälle. Tällä en yhtään halua väheksyä sen valmennuksen tarjoajia. Mielestäni vain ei ole järkevää tällä tavoin kohdentaa liiton stipendejä. Tuossa vaiheessa vielä nimenomaan se rakkauden ja kipinän lajiin sytyttäminen on homman ydin, stipendien aika myöhemmin. Tämä on toki vain mielipiteeni, ei mikään ehdoton fakta. Toivottavasti kukaan ei näistä ajatuksista loukkaannu.

Ja kiitos valmennuskommenteista. Vaikka en valmentaja (vielä) olekaan, mietin kuitenkin lähinnä alle kymmenvuotiaiden innokkaiden pelaajanalkujen opastamista. Itse näkisin kyllä, että Caro-Kann ja varsinkin ranskalainen ovat strategisesti turhan vaikeita ja suljettuja nuorelle, jonka mielestäni pitäisi ensin opiskella "shakillisesti luonnollisia" avopelejä tyyliin skottilaista, italialaista, preussilaista. Eikö avoimen, dynaamisen pelaamisen kautta nuori parhaiten opi eri nappuloiden voimasuhteista? Hienouksia aletaan opiskella sitten kun perusasiat, "nopea kehitys", "keskusta haltuun" etc. ovat selkäytimessä.

Voi olla, että puhun täyttä puuta heinää, muut tämän ketjun kommentoijat ovat itseäni paljon parempia pelaajia ja valmentajia. Mutta juuri siksi kiinnostaisi tosiaan kuulla eri näkemyksiä. Olisi hienoa jos valmennuksesta keskusteltaisiin paljon enemmän ja avoimemmin. Tai ehkä vain olen missannut ne foorumit joissa tätä tapahtuu.
Schacker
 
Viestit: 26
Liittynyt: La Tammi 16, 2016 12:28 pm

Re: Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

UNREAD_POSTKirjoittaja Mika Ebeling » Ma Syys 04, 2017 12:01 am

Schacker kirjoitti:Ilahduttaa suuresti, että kaiken blixtikeskeisyyden keskellä on virinnyt hieno keskustelu tärkeästä asiasta, (nuoriso)valmennuksesta. Kiitos hyvistä näkökulmista kaikille keskustelijoille, myös Jarille!

Kiinnostaa myös kuulla teidän valmentajien näkemyksiä esim. alle 10-vuotiaiden, tai miksei junnujen ylipäätään, opastamisesta. Kun valmentajan onnistumista mitataan Selojen kehityksellä, eikö ole riski, että valmentamisesta tulee liian tuloskeskeistä kokonaisvaltaisen oppimisen sijaan? Houkutus opettaa ansoja tai "seiftejä" systeemejä kasvaa. Kartetaanko (ehkä alitajuisesti) rohkeita, riskaabeleita, mutta pitemmän päälle dynaamisuudessaan opettavaisimpia avauksia? Eikö nuorena (ja miksei vanhanakin) juuri pidä pelata rohkeasti ja oppia paitsi voittamaan, myös häviämään? Joskus nappulakisoja tai nuorten SM:iä seuranneena tuntuu, että tasapeliherkkyys, varsinkin kärkipöydillä, on välillä hälyttävän suurta. Ehkä olen väärässä.

Kristian Aura


Tästä tasapeliherkkyydestä haluaisin kertoa omakohtaisen valmennuskokemuksen, joka voi kiinnostaa. Kisassa, jossa Daniel voitti ensimmäisen nuorten Suomen mestaruutensa (v. 2007), hän oli yksi viidestä ennakkosuosikista. Kun hän pelasi kisan alkupuolella tällaisen tarpeettoman lyhyen tasapelin toista kärkipään pelaajaa vastaan, muistan miten mietin, mitä tehdä. Päädyin siihen, että osoitin hänelle matemaattisesti, miten voiton peluu kannattaa, vaikka mahdollisuudet olisivat 50-50.

Lasku meni näin: Jos on viisi muita parempaa pelaajaa (niin kuin v. 2007 oli) ja he voittavat kaikki heikommat pelaten keskenään tasapelejä, niin kunkin näistä viidestä pelaajasta mestaruuden voittotodennäköisyys on 1/5 eli 20 %. Mutta jos yksi näistä paremmista pelaajista pelaakin voittoa myös toisia huippupelaajia vastaan oletuksella, että voiton mahdollisuus yksittäisessä pelissä on 50 % ja häviön 50 %, niin tällöin hänen mahdollisuutensa mestaruuden voittamiseen on 31,25 % ja muiden todennäköisyydeksi jää 17,1875 %. Tämä perustuu siihen, että tämä rohkea pelaaja voittaa silloin, kun hän saa kärkipeleistä 3/4 (todennäköisyys 4/16 eli 25 %) tai 4/4 (todennäköisyys 1/16 eli 6,25 %). Tämän lisäksi rohkeampi pelaaja oppii, milloin ja miten voittoa voi perustellusti pelata ja hän oppii myös ymmärtämään, milloin tasapelitarjous kannattaa tehdä tai hyväksyä, koska vastustajan asema on parempi. Tasapeliherkempi varsin todennäköisesti suostuu tällöinkin.

No, loppukisassa Daniel ei enää pelannut yhtään tarpeetonta tasapeliä ja siitä alkoi 9 perättäisen nuorten Suomen mestaruuden putki! Ei tämä varmasti ainoa syy ollut, mutta saattoi olla ratkaiseva ensimmäisen mestaruuden suhteen.
Mika Ebeling
 
Viestit: 10
Liittynyt: Ti Loka 26, 2010 7:55 am

Re: Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

UNREAD_POSTKirjoittaja Mika Ebeling » Ma Syys 04, 2017 12:43 am

KalleKiik kirjoitti:Hei!

Minulta on monesti kysytty valmennukseen liittyvä kysymys, johon en ole osannut tyhjentävästi vastata: ketkä ovat Shakkilinnan menestyneimmät kasvatit kautta aikain?

Terveisin,
Kalle Kiik


Haluan vielä palata tähän Kallen esittämään kysymykseen. Mielestäni se on varsin perusteltu, mitä korosti siihen tullut kirpeä vastaus.

Yleensä avoin keskustelu on hyödyksi ja silloin on syytä uskaltaa esittää myös sellaisia kysymyksiä, joista kaikki eivät pidä.

Meitä shakin valmentajia on monenlaisia. Monet oman työnsä ohessa toimivia, pieni osa päätoimisia. Lisäksi on erilaisia valmennustyylejä. Jotkut ovat parempia pitämään joukkoja mukana, jotkut ovat parempia viemään lahjakkaita pelaajia pitkälle. Molemmanlaisia valmentajia tarvitaan. Tarvitaan laajuutta ja tarvitaan kärkeä.

Minun mielestäni Suomen Shakkiliiton kannattaa pyrkiä hyödyntämään eri valmentajien vahvuudet. Ymmärtääkseni Shakkilinna osaa paremmin pitää isommat joukot mukana, mutta Kalle on parempi viemään hyvin motivoituneen lahjakkaan pelaajan huipulle.
Mika Ebeling
 
Viestit: 10
Liittynyt: Ti Loka 26, 2010 7:55 am

Re: Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

UNREAD_POSTKirjoittaja Mika Karttunen » Ma Syys 04, 2017 10:30 am

Hei kaikki!

Tässä viestiketjussa on niin paljon rönsyjä ja eri ihmisten intressejä, että yhdellä viestillä kaikkeen vastaaminen on haastavaa. Yritän nyt kuitenkin, sillä monella kirjoittajalla on nähdäkseni hyvä tahto tässä mukana. Väärien ja vanhojen tietojen päivittämiseksi joudun ensin avaamaan Shakkilinnan toimintaa ja nykytilaa. Kerron myös omasta valmennusfilosofiastani, koska sen pohjalle olemme pitkälti kehittäneet Shakkilinnan valmennustoiminnan.

Shakkilinna aloitti toimintansa vuonna 2011. Ensimmäiset vuodet se panosti lähes yksinomaan koulushakkiin, siihen miten saadaan suuret joukot shakkiin mukaan. Valmennusta tehtiin vähän, ja se oli lähinnä Shakkiliiton nettivalmennusta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö asioita tehty jo silloin huolella. Toiminnan alkuvaiheessa Shakkilinnan valmentajilla oli jo kokemusta valmentamisesta. Olimme tehneet sitä epävirallisesti jo vuosia. Monelle on jäänyt sellainen kuva, että Shakkilinnan toiminta on vain koulushakkia ja ilon kautta menemistä. Sitä on se meidän koulushakki, mutta ei todellakaan meidän valmennustoiminta. Jokainen utelias voi tulla toteamaan sen keskiviikona 6.9. alkavalle nettivalmennuskaudelle.

Shakkilinnan toimintaideana on ollut kehittää ensin lasten ja nuorten shakkiaktiivisuus sille tasolle, että se ruokkii valmennuskulttuurin kehittämistä. Valmennus- ja kilpashakkikulttuurin pysyvä kehittyminen vaatii ensin koulukerhojen perusmassan, josta etsitään lahjakkuudet jne. Osalle koululaisista shakki on vain kevyttä peliä koulukerhoissa, ja se on täysin ok. Jos heitä ei olisi, moni lahjakaskin jättäisi pelaamisen tai ei kokisi lajia riittävän mielekkääksi, jotta siihen alkaisi todella panostaa. Ja kun massaa on enemmän, löytyy enemmän lahjakkuuksia. Kun on enemmän lahjakkuuksia samoissa valmennusryhmissä, tulee keskinäistä kilpailua, harjoittelumotivaatiota ja kokonaismenestystä. Tällaisen rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Nyt jo vuosia Shakkilinnan toiminta on ollut sillä tasolla, että riittävän moni pelaa shakkia samalla alueella ja tehokkaampaa ja tavoitteellisempaa valmennusta voidaan järjestää ja kehittää. Uteliaat voivat tutkia selolistoja, mikäli haluavat vertailla kehitystä. Yritämme kehittää myös Suomen laajuista toimintaa valmennuspuolella. Kehitämme koko ajan nettivalmennusta entistä paremmaksi ja järjestämällä valmennusleirejä (esim. Päivölän valmennusleirit). Toimintamme on saanut osanottajilta ja vanhemmilta paljon positiivista palautetta, uskon että olemme menossa oikeaan suuntaan.

Valmennuspuolelle resurssien siirtäminen näkyy muun muassa siinä, että Avainsiirron Superkäyttäjäpuolen tehtäviin ollaan voitu laittaa paljon enemmän resursseja kuin aikaisemmin, ja nyt yhä usemmat kilpapelaajat (myös aikuiset) ovat alkaneet löytää palvelun omakseen. Olemme esimerkiksi oma-aloitteisesti kehittäneet Avainsiirto-palvelun sisälle valmennustehtäväkokonaisuuksia, joiden olemassa olosta (saati laadusta) ei todennäköisesti tämän viestiketjun kirjoittajilla ole tarkempaa tietoa. Nettivalmennukseen on otettu yhteisistuntojen lisäksi osuus, jossa ratkaistaan itsenäisesti nettitehtäviä Avainsiirto-sivustolla (niihin liittyy myös opetusvideoita). Nämä tehtävät eivät näy sivuston peruskäyttäjille, eikä peruskäyttäjän mahdollisuuksia tule verrata valmennettaville tarjottaviin tehtäviin. Ne ovat yhtä kaukana toisistaan kuin koulushakki ja valmennustoiminta. Shakkilinnan tarjoama nettivalmennuskokonaisuus, jossa tarjotaan mahdollisuus aktiiviluentoihin ja interaktiivisiin tehtäviin on ainutlaatuinen Suomessa. Kukaan muu palveluntarjoaja ei tarjonnut mitään vastaavaa viimeksi, kun nettivalmennusta kilpailutettiin. Silti halusimme kehittää sitä edelleen nyt alkavalle kaudelle. Tätä on mielestäni valmennuskulttuuriin panostaminen. Seuraava kilpailutus tulee varmasti seuraavalle valmennuskaudelle, kaikki voivat osallistua siihen tarjoamalla palveluitaan.

Suomalaisen valmennuksen tila ja valmentajien ominaisuudet sekä kyvyt luonnollisesti kiinnostavat viestiketjun kirjoittajia ja suurempaa yleisöä. Käsittelen nyt Shakkilinnan kompetenssitaustaa, kun sitä on selkeästi epäilty. Shakkilinnan päävalmentajana ja toiminnan kehittäjänä minulla on luonnollisesti suurin vastuu valmennustoiminnastamme. En olisi ottanut kuitenkaan tiimiimme ketään sellaisesta, jonka sen hetkistä kompetenssia tai kykyä oppia vielä paremmaksi olisin epäillyt. Seuraavaksi pikakatsaus omasta valmennus- ja pelaajataustastani.

Olen laatinut paljon pelkästään valmennukseen liittyviä oppimateriaaleja, muun muassa olen kirjoittanut kirjan "2000-luvun shakkistrategia", jota minun käsitykseni mukaan pidetään yleisesti oivallisena shakkioppaana. Olen tehnyt monenlaista valmennustoimintaa vuosia, kehittänyt harjoituksia ja laatinut tehtäviä sekä opiskellut maailman arvostetuimpien valmentajien periaatteita, opetuksia ja harjoituksia. Pelaajapuolella minulla on kokemusta ainoana tämän viestiketjun kirjoittajista siitä, millaista on nykyinen 2700-elotason kilpashakki (olen esim. kohdannut peleissäni 2700-pelaajia ainakin yli 15 kertaa. ). Pari vuotta sitten katsoin maailmanlistaa, ja huomasin, että kevään maailmanlistan TOP30-pelaajista olin kohdannut 13. Pelaaminen näitä kavereita vastaan antaa aivan eri tavalla perspektiiviä siihen, mitä on kansainvälinen huippushakki. Se on aivan erilaista kuin pelata esim. 2500-suurmestareita vastaan. Se että minä en 2700-tasoisille yleensä pärjää keskinäisissä peleissä ei riipu siitä, etten ymmärtäisi parhaita pelisuunnitelmia. Tämä on helppo huomata analysoimalla pelejäni. Ne yleensä kaatuvat muihin virheisiin, jotka eivät liity shakkiymmärrykseen. Tästä esimerkkinä mainitsen kaksi tuoretta tasapeliä yli 2700-pelaajia vastaan EM-kisoissa kesällä. Toisen näistä pelaajista olin lähellä jopa voittaa. Eikä se johtunut siitä, että minua onnisti, kun vastustaja yritti liikaa. Pelityylini on aktiivinen, voittajan pelityyli, joka asettaa vastustajan ahtaalle, mikäli olen myös taktisesti oivallisella päällä. Siitä varmasti kertovat muun muassa seitsemän Suomen mestaruuttani. Kerron tämän siksi, että tulisi perspektiiviä myös ajatella, mihin kenenkin pelityyli kantaa, ja mitä valmennuksessa tavoitellaan.

Minä en kehuisi kenenkään valmennettavani suorituksia, jos heistä tulee aikuisena vahva 2300-tason pelajaa, tai edes 2400-pelaaja. Itse olen tyytyväinen vasta sitten, kun osoitan, että nämä suurmestarit ovat olleet minun oppilaitani. Monikossa. Minulla on parhaillaan noin viisi sellaista henkilökohtaista valmennettavaa, joista tulee paljon minua parempia pelaajia, mikäli jatkavat määrätietoisesti harjoitteluaan ja lajin harrastamista aikuiseksi saakka. Esimerkiksi vahvuuuslukukehitys verrattuna omaan kehitykseeni on satoja selopisteitä edellä. Lisäksi heillä on mahdollisuus pelikäsitykseltään aivan toisentasoiseen valmentajaan, mitä minulla oli koskaan mahdollista saada. Sitä asiaa ei moni muista ajatella, että jos oppii jonkun asian "ihan hyvin" tai "sinnepäin", niin siitä pois oppiminen on erittäin vaikeaa. Haluan samalla myös korostaa, että olen nuoruusajan valmentajalleni kiitollinen. Se oli parasta, mitä silloin oli tarjolla.

Minusta ei ole suomalaista shakkitaustaa vaastaan ollenkaan ihmeellistä, miksi monet pelaajat nousevat Suomessa korkeintaan KVM-tasolle. Siksi, että heille opetetaan sellainen pelityyli, joka toimii hyvin vain tietylle tasolle saakka. Pitäsi opettaa sellainen pelityyli, joka toimii myös maailman huippuja vastaan. Itse olen tutkinut paljon huippujen tapaa käsitellä asemia, pelannut paljon heitä vastaan sekä analysoinut heidän kanssaan kansainvälisissä kisoissa. Itse opetan henkilökohtaisille oppilailleni (ja opetamme kaikille Shakkilinnan valmennuksen oppilaille) sellaisen pelityylin, että ainoastaan heidän omat rajansa voivat estää kansainvälisen menestyksen. Itse en ole saavuttanut kansainvälisesti näitä tavoitteita, koska olen tehnyt paljon asioita, jotka ovat vieneet aikaa kilpapelaamiseltani. Lisäksi minun "prosessorissani" on paljon pieniä heikkouksia, jotka estävät minua toteuttamasta pelisuunnitelmia oikein. Se on monen asian summa, ja sen verran henkilökohtainen asia, etten ala avata tässä sitä sen enempää. Ajattelin kuitenkin pelata vielä kilpaa, enkä antaa turhaan ylimääräisiä aseita itseäni vastaan. Valmennettaviani toki ohjaan toimimaan tavalla, joka tekee heistä riittävän vahvoja kohtaamaan kaikki kilpashakin asettamat haasteet ja välttämään esteitä, joihin olen itse pysähtynyt.

Lopuksi haluan vielä todeta, että en ainakaan itse ajattele niin, että ryhmässä tapahtuva nettivalmennus yksinään riittäisi hyvien valmennustulosten saavuttamiseen. Hyvin toteutettuna se on toimiva etävalmennusmuoto, joka lisää shakkitietämystä ja tukee kehitystä.

Ystävällisin terveisin,
Mika Karttunen
Mika Karttunen
 
Viestit: 231
Liittynyt: To Tammi 19, 2012 5:11 pm

Re: Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

UNREAD_POSTKirjoittaja Jari Järvenpää » Ti Syys 05, 2017 12:13 am

Mika Ebeling kirjoitti:
KalleKiik kirjoitti:Hei!

Minulta on monesti kysytty valmennukseen liittyvä kysymys, johon en ole osannut tyhjentävästi vastata: ketkä ovat Shakkilinnan menestyneimmät kasvatit kautta aikain?

Terveisin,
Kalle Kiik


Haluan vielä palata tähän Kallen esittämään kysymykseen. Mielestäni se on varsin perusteltu, mitä korosti siihen tullut kirpeä vastaus.

Yleensä avoin keskustelu on hyödyksi ja silloin on syytä uskaltaa esittää myös sellaisia kysymyksiä, joista kaikki eivät pidä.

Meitä shakin valmentajia on monenlaisia. Monet oman työnsä ohessa toimivia, pieni osa päätoimisia. Lisäksi on erilaisia valmennustyylejä. Jotkut ovat parempia pitämään joukkoja mukana, jotkut ovat parempia viemään lahjakkaita pelaajia pitkälle. Molemmanlaisia valmentajia tarvitaan. Tarvitaan laajuutta ja tarvitaan kärkeä.

Minun mielestäni Suomen Shakkiliiton kannattaa pyrkiä hyödyntämään eri valmentajien vahvuudet. Ymmärtääkseni Shakkilinna osaa paremmin pitää isommat joukot mukana, mutta Kalle on parempi viemään hyvin motivoituneen lahjakkaan pelaajan huipulle.


Samaa mieltä olen Mika Ebelingin kanssa. Olen kuullut Kallen opetustuntien määriä jonkin verran ja hieman jäin pohtimaan, että kauanko Shakkilinnassa on opetettu niitä menestyneimpiä oppilaita? Uskon, että ehkä se tieto jäin vaan vahingossa pois, kun Shakkilinnalta tuli paljon muuta oleellista tietoa.

Itse en ole juuri koskaan ottanut opettajalta shakkitunteja ja vakava shakin opiskelu on jäänyt aika vähiin. Voin toki olla lahjattomampi kuin Lehtinen ja Karttunen. Eipä pelikavereitakaan nuorempana ollut. Niin, aikoinaan sain Juha Pessin hyvää ryhmäopetusta, mutta sitäkään en ottanu paljoa. Syynä taisi olla se, kun asuin muualla kuin Tampereella. Pessin oppitunnit olivat hyviä, mutta koska niitä otin kovin vähän, niin vaikea on sanoa minkä verran ne taitojani kehitti.
Viimeksi muokannut Jari Järvenpää päivämäärä Ti Syys 05, 2017 8:47 am, muokattu yhteensä 1 kerran
Jari Järvenpää
 
Viestit: 578
Liittynyt: Pe Loka 08, 2010 11:45 am

Re: Suomen Shakkiliiton nettivalmennus 2017-2018

UNREAD_POSTKirjoittaja Tuomo Halmeenmäki » Ti Syys 05, 2017 8:18 am

Myös seuroilla pitäisi olla tärkeä rooli valmennuksessa. Merkittävänä junioriseurana Aatos kannustaa pelaajiaan monipuoliseen valmennukseen:

    - Liigajoukkue käyttää Avainsiirtoa valmentautumiseen.

    - Olemme pitäneet pienimuotoisia harjoitusleirejä.

    - Monet Aatoksen pelaajat ovat saaneet henkilökohtaista valmennusta, mistä kirkkaimpana esimerkkinä tietysti Teemu Virtasen ja Kalle Kiikin menestyksekäs yhteistyö SM-kisassa.

Erilaiset valmennustavat tukevat toisiaan, eikä niitä ole mielekästä asettaa vastakkain. Olisikin kiinnostava lukea, minkälaista valmennusta muissa seuroissa on.
Tuomo Halmeenmäki
 
Viestit: 95
Liittynyt: To Touko 27, 2010 7:01 am

EdellinenSeuraava

Paluu Linkit ja vinkit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa